Edellisestä postauksesta on ihan huomaamatta vierähtänyt jo kaksi viikkoa. Kuten olen useasti maininnut, mä olen tammi- ja helmikuut harjoittelussa, jotka työllistää melkoisesti etenkin kun on palautettavia tehtäviä ja arviointeja yms. Näiden harkkojen lisäksi, mun kalenteria tottakai täyttää kaikki mahdolliset projektit, joita olen itselleni jälleen kerran haalinut enemmän kuin tarpeeksi. Noo onneksi maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat "lomaa", niin siinä ehtii hyvin palautua vuoden kahdesta ensimmäisestä kuukaudesta.
Viime postauksen jälkeen tosiaan päivystysharkka on vaihtunut ensihoidon harjoitteluksi ja kaupunkikin on vaihtunut. Takana on nyt neljä vuoroa ja melkein 60 tuntia ensihoidossa, sillä lähes kaikki tämän viikon harkkavuorot menivät enemmän tai vähemmän ylitöiksi. Neljännen ja 18 tunnin mittaiseksi venyneen harkkavuoron jälkeen unet maistui melko hyvältä ja heräsinkin eilen vasta lähempänä yhtätoista, kun muina päivinä kello on soinut jo puoli seitsemän aikoihin.
Ensihoidon harjoittelu on lähtenyt keikkamäärien suhteen käyntiin rauhallisissa merkeissä, sillä keikkoja on ollut päivästä riippuen yksi tai kaksi, mutta näiden keikkojen joukkoon on kuitenkin mahtunut niin todella kiireellisiä kuin kiireettömämpiäkin tapauksia. Lisäksi etäisyydet täällä Koillismaalla ovat sen verran pitkiä, että yksikin keikka meno- ja paluumatkoineen saattaa helposti kestää monia tunteja. Päivät ovat siis kaiken kaikkiaan kuluneet melko nopeasti ja olenpa välillä ehtinyt lukemaan kirjallisuuttakin.
Vapaapäivinä olen alkanut tutustumaan kesätyöpaikkailmoituksiin ja tehnytkin jo useampia kesätyöhakemuksia. Mä tulen tämän kevään aikana suorittamaan perustason luvat, joten saan jo tulevana kesänä työskennellä ensihoidossa, mikäli onnistun kesätyöpaikan saamaan. Olen kuitenkin hakemuksia rustaillessa muistanut jälleen sen, kuinka hankalaa työhakemusten kirjoittaminen onkaan. Kun viettää neljä vuotta samassa firmassa eikä joudu tositarkoituksella hakemaan töitä, niin jotenkin kummasti se työhakemusten tekeminen muuttuu hirveän hankalaksi ja ahdistavaksi. Tilannetta ei myöskään helpota tieto siitä, että töitä pitäisi jostakin ihan oikeasti saada, sillä vuokra ja muut laskut pitäisi kesälläkin maksaa. Täytyykin siis sormet ristissä toivoa, että olen onnistunut väsäämään työhakemuksista sellaisia, että saan kutsuja haastatteluihin ja sitä kautta töitä kesäksi.
Nyt on kuulumiset pikaisesti päivitelty ja mun aika palata takaisin koulukirjojen ääreen viisastumaan. Mukavaa viikonloppua! :)
